keskiviikko 27. helmikuuta 2008

Naisten ja miesten välisistä suhteista

Välillä mietityttää mikä ihme tämän päivän naisiin ja miehiin on mennyt. Eduskunnan naiset kokevat tulleensa seksuaalisesti ahdistelluiksi, ja nousevat sitten barrikadeille julkisuuteen uhreina ja tasa-arvoisuuden toteutumattomuuden esimerkkeinä. Samaa tekevät näköjään miehet, jotka peräänkuuluttavat markkina-arvoteoriaa ja naisten seksuaalista valtaa. Tästä esimerkkinä herra Henry Laasanen, joka on kirjoittanut tieteen nimissä kokonaisen kirjan naisten seksuaalisesta vallankäytöstä. Epäilen, että mainittujen miesten ja naisten oikea ongelma on se, että heiltä puuttuvat henkiset munat. Ihme juttu kun, omista ongelmista pitää mennä julkisesti itkemään sen sijaan että oikeasti tekisi asioille jotain. Yhyy, naiset ei anna. Yhyy miehet ahdistelee. Kun minä olen kokenut jonkun ajavani itseäni nurkkaan niin seksuaalisesti tai miten muutenkin, olen aina tehnyt ahdistelijalle hyvin selväksi että ahdistelu saa loppua ja on se aina loppunutkin. Täten myös miehet, jotka ovat kokeneet joutuneensa naisten vallankäytön uhreiksi voisivat mennä itseensä ja muuttaa asioiden kulkusuuntaa sen sijaan että valittaa pahoista naisista blogeissa tai jopa kirjoissa, jotka on puettu tieteen vaatteisiin.

Markkina-arvoteoria on oikeastaan täysin mätä mitä omiin mielipiteisiini tulee. Tai enhän voi naisena suoraan tietää arvostelevatko miehet naisia ensisijaisesti vain ulkonäön ja edellisten kumppanien määrän perusteella niin kuin ma-teoria antaa olettaa, mutta itse naisena voin sanoa, että miehen sosiaalinen status, hyvätuloinen työpaikka yms. eivät todellakaan ole ensisijaisena omassa miesihannelistassani. En kyllä ymmärrä muutenkaan tarvetta luokitella ihmiset ylempään ja alempaan kastiin; ilmiöhän aivan niinkuin luokkajako joskus historiassa. Tällaiset teoriat ovat turhia, yleistäviä ja niistä puuttuu tieteellistä pohjaa.

Mitä Henry Laasasen ajatuksiin tulee, niin ne vaikuttavat näin ensisilmäykseltä absurdeilta, joskin on mielenkiintoista seurata keskustelua jota hän on gradu-tason työllään aiheuttanut. Olen kuitenkin saanut sellaisen käsityksen että Laasanen väittää kirjassaan esimerkiksi naisten ja miesten seksuaalisuuden välillä olevan jotain järkyttäviä eroja tähän tapaan että miesten seksuaalisuus olisi jotenkin osa niiden minuutta, pakottava eläimellinen tarve joka ei olisi kunnolla hallussa ja joka pitäisi tyydyttää ja naisten seksuaalisuus puolestaan olevan vain joku väline joka meillä on ja jota hyödynnämme kiusataksemme miesten tarpeita. Milloinkohan ihmiset suostuisivat hyväksymään sen asian, että loppupeleissä naiset ja miehet ovat aika samanlaisia lähtökohdiltaan? Yksilöt ovat niitä jotka eroavat toisistaan, ei suinkaan naiset ja miehet yleistyksenä. Laasasen ajatuksien pohjalta voisi melkein tulkita herran itsensä joutuneen jonkun naissukupuolen edustajan kaltoinkohtelemaksi, sillä en muuten voi käsittää mistä muusta tuollainen kauna on voinut saanut alkunsa. Itse koen ehkä kuitenkin loukkauksena kun väitetään naisten seksuaalisuuden olevan jotenkin epäaitoa, epäeläimellistä. Ihan samat halut, tarpeet ja pakotukset löytyvät myös naisilta yleisesti ottaen.

En kuitenkaan voi mennä takuuseen siitä, että olen saanut täysin oikean kuvan Laasasen johtopäätöksistä, sillä en ole lukenut hänen kirjaansa. Olen kuitenkin törmännyt hänen blogiinsa, kirjaa koskevaan lehtiartikkeliin, julkaisutilaisuusvideoon ja useisiin keskusteluihin ja niihin taas pohjaan oman kritiikkini.

maanantai 25. helmikuuta 2008

Alku

Jostain syystä kaiken aloittaminen on vaikeaa. Mutta käyntiin päästyään kaikki sujuu yleensä luonnollisemmin. Toivon myös tämän blogin elämänkaaren lähtevän nousuun mitä pikimmiten alkukankeuden jälkeen. Ajattelin kuitenkin aloittaa kirjoittamalla blogin tulevasta luonteesta, vaikka suunnitelmat todennäköisesti tulevatkin vaihtumaan matkan varrella.

Olen pitkään kaivannut jotain foorumia jolle kirjoittaa omia ajatuksia elämästä ja olemisesta mahdollisimman anonyymisti, koska vain näin koen kykeväni kirjoittamaan aidosti omia mielipiteitäni ja ajatuksiani pelkäämättä muiden reaktioita, tai muutenkaan sen koommin murehtimatta sisällön päätymistä vääriin käsiin. Siihen ongelmaan syntyi ratkaisuksi tämä blogi. Blogistani tuskin tulee mitenkään kovin häkellyttävä tai yliprovosoiva, sillä ajatukseni ovat moderniin tapaan melko liberaaleja, joten ääripään ideologioita harvemmin tulee vastaan minun puoleltani. Toki saatan kommentoida ääriliikkeitä, siinä missä mitä tahansa joka herättää mielenkiintoni tai kriittisen minäni. Olen luonteeltani kuitenkin avoin uusille ajatuksille ja minulla on hyvä taito osata ajatella asioita monien tekijöiden kanteilta, vaikka joskus joku yksi näkökulma muotoutuukin suosituksi pääni sisällä.

Toivon kuitenkin tulevaisuudessa tarjoavani muille jotain mielenkiintoista luettavaa ja samalla herättäväni keskustelua. Toivon siis erittäin paljon, että saisin kommentteja käsittelemiini aiheisiin tai kenties parannusehdotuksia tulevaisuutta varten. Mutta tämä vasta tulevaisuudessa, sillä olenhan vasta alussa.

Kirjoitustahtini tulee vaihtelemaan, mutta pyrin vähintään kymmeneen päivitykseen kuukaudessa pitääkseni itseni virkeänä ja mahdolliset tulevat lukijat kiinnostuneina.

Jatkoa odotellen!