Naisten ja miesten välisistä suhteista

Välillä mietityttää mikä ihme tämän päivän naisiin ja miehiin on mennyt. Eduskunnan naiset kokevat tulleensa seksuaalisesti ahdistelluiksi, ja nousevat sitten barrikadeille julkisuuteen uhreina ja tasa-arvoisuuden toteutumattomuuden esimerkkeinä. Samaa tekevät näköjään miehet, jotka peräänkuuluttavat markkina-arvoteoriaa ja naisten seksuaalista valtaa. Tästä esimerkkinä herra Henry Laasanen, joka on kirjoittanut tieteen nimissä kokonaisen kirjan naisten seksuaalisesta vallankäytöstä. Epäilen, että mainittujen miesten ja naisten oikea ongelma on se, että heiltä puuttuvat henkiset munat. Ihme juttu kun, omista ongelmista pitää mennä julkisesti itkemään sen sijaan että oikeasti tekisi asioille jotain. Yhyy, naiset ei anna. Yhyy miehet ahdistelee. Kun minä olen kokenut jonkun ajavani itseäni nurkkaan niin seksuaalisesti tai miten muutenkin, olen aina tehnyt ahdistelijalle hyvin selväksi että ahdistelu saa loppua ja on se aina loppunutkin. Täten myös miehet, jotka ovat kokeneet joutuneensa naisten vallankäytön uhreiksi voisivat mennä itseensä ja muuttaa asioiden kulkusuuntaa sen sijaan että valittaa pahoista naisista blogeissa tai jopa kirjoissa, jotka on puettu tieteen vaatteisiin.

Markkina-arvoteoria on oikeastaan täysin mätä mitä omiin mielipiteisiini tulee. Tai enhän voi naisena suoraan tietää arvostelevatko miehet naisia ensisijaisesti vain ulkonäön ja edellisten kumppanien määrän perusteella niin kuin ma-teoria antaa olettaa, mutta itse naisena voin sanoa, että miehen sosiaalinen status, hyvätuloinen työpaikka yms. eivät todellakaan ole ensisijaisena omassa miesihannelistassani. En kyllä ymmärrä muutenkaan tarvetta luokitella ihmiset ylempään ja alempaan kastiin; ilmiöhän aivan niinkuin luokkajako joskus historiassa. Tällaiset teoriat ovat turhia, yleistäviä ja niistä puuttuu tieteellistä pohjaa.

Mitä Henry Laasasen ajatuksiin tulee, niin ne vaikuttavat näin ensisilmäykseltä absurdeilta, joskin on mielenkiintoista seurata keskustelua jota hän on gradu-tason työllään aiheuttanut. Olen kuitenkin saanut sellaisen käsityksen että Laasanen väittää kirjassaan esimerkiksi naisten ja miesten seksuaalisuuden välillä olevan jotain järkyttäviä eroja tähän tapaan että miesten seksuaalisuus olisi jotenkin osa niiden minuutta, pakottava eläimellinen tarve joka ei olisi kunnolla hallussa ja joka pitäisi tyydyttää ja naisten seksuaalisuus puolestaan olevan vain joku väline joka meillä on ja jota hyödynnämme kiusataksemme miesten tarpeita. Milloinkohan ihmiset suostuisivat hyväksymään sen asian, että loppupeleissä naiset ja miehet ovat aika samanlaisia lähtökohdiltaan? Yksilöt ovat niitä jotka eroavat toisistaan, ei suinkaan naiset ja miehet yleistyksenä. Laasasen ajatuksien pohjalta voisi melkein tulkita herran itsensä joutuneen jonkun naissukupuolen edustajan kaltoinkohtelemaksi, sillä en muuten voi käsittää mistä muusta tuollainen kauna on voinut saanut alkunsa. Itse koen ehkä kuitenkin loukkauksena kun väitetään naisten seksuaalisuuden olevan jotenkin epäaitoa, epäeläimellistä. Ihan samat halut, tarpeet ja pakotukset löytyvät myös naisilta yleisesti ottaen.

En kuitenkaan voi mennä takuuseen siitä, että olen saanut täysin oikean kuvan Laasasen johtopäätöksistä, sillä en ole lukenut hänen kirjaansa. Olen kuitenkin törmännyt hänen blogiinsa, kirjaa koskevaan lehtiartikkeliin, julkaisutilaisuusvideoon ja useisiin keskusteluihin ja niihin taas pohjaan oman kritiikkini.